Ihme, sanoin jotain.
Siivin.
Lauloin seinään
nojaten.
Saman jalan kurotus.
Nousin paikaltani lyhyin askelin.
Värkähtämättä.
Saman jalan askeleita
ottanut kun olin kaksi.
Seisten
sieluni silmin.
Vois puhua päivän,
muuttua yöksi,
varkain kavaltaa,
oi hakea tuohon tanssiin,
valosointuiseen valssiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti