Miestanssi

Kaiken maailman kotkotuksia kuuluu kaltereiden välistä,
mylvii kaltereiden välistä ylpeydestä kuolemaa.
Ulkona odottaa taistelun rinki.

Avautuvaa käytävää myöten pääsen ulos virkeänä
valppauteen heränneenä
varatakseni itselleni parasta.
Mitä kerkeämmin katselen ympärilleni, etsin kyvykkäitä.
Niille on varattu pellen kaapu, punainen peitto.
Tahdon nähdä omin silmin lehmän laikut, ilveilijän
luonteet. Keskenkasvuiset imevät äitinsä utareista maitoa.

Rengas kiiltelee, turpa polttelee hiiltävää
Hännän heiluvan vapinassa komeasti keinuu nuoruus vasta. Ken on tullut näyttämään hyvän hennon pölypilven askeleistaan sarvieni eteen? Se on niistä Matador … muuttuu siaksi silmiltään, vihattavalta halultaan ylpeillä tuottamastaan tuskasta, jota kuhisevassa loimossaan tarkkaa kansa ja ympäröi silmillään. Niistä tapan ensimmäisen, kuolen häpeästä, pelostani hävetä, uskostani … luulenpa etten pääse vapaaksi, olen niin armottoman musta.

Sarvia en jätä sohimaan ilmaa,
sorkkani saatte tuntemaan, Matador, pelkkää lehmän ihastusta. Veljet jättivät suhun jäljet ja päähän paskalakin poljettavaksi harmaaksi. Tuskin tunsin itsekään kasvavaa lasta. Kusen haisevaa virtsaa ja hurmeiset askeleeni näyttävät keskelle kaartavaa tietäni ylpeilemään vapaudestani, josta ensimmäinen kuolemasi jää jälkeen nieltäväksi, toista kun et tapaa ennen tuskaa sarvieni vankeudessa. Vain kolmatta kaipaat häpeästä, jota et voi jakaa piirittäessäsi nöyryydessä kuritettua mieltäsi.

Nyt sinulla on alussa vain järkeä, heilutat hattua tervehtääksesi kuninkaan väkeä. Minulla taas on sarvissani ravisuttelevaa taistelumieltä täällä maan kamaralla ja minua ärsyttää suunnattomasti harkinta, kun olet niin kaukanakin vielä. Mutta meillä on aikaa keskenämme. Meillä sitä on. Minulla on sitä paljon ruoskan häntää heiluttaakseni, kiveksiä kilistän rauhakseni, turvan punaista hehkutan tuleksi …

… tule vaan turman luokse silittämään kehräävää kissaa, jota muistan eilisestä, kun viimeksi olin vapaa, odotin lehmää. Vaan sainkin kynsiä käpälästä … opin kuinka sähäkkä voikin olla ihan pieni vasta … hiiren kokoinen … tuntiessani maukasta ihmetystä vapaudestani pelätä …. ja minä pelkään, että muistelen sitä kissaa, kun katselen sinua. Odotan sinua, koska arvoituksellinen kansa herättää minussa saman tunteen tietää …?

Tietäisin, mikä minua kohtaa, kun näen sinua lähempää, Matador! Tulen kysymään sen kissan nimeä, pakotan sinusta
totuuden pihalle juoksentelemaan! Anna sen kissan elää rauhassa, kun se niin pelkää tällaista hirvitystä, joka viilettää aitauksessaan vinhasti!

Mihin kaulukseen kätkitkään hiiren?
Näytän sulle siihen sarvieni terän, suolenpäitä, ruhjottua silavaa. Poljen askeleissani lähestyvän raivopään tunteitani. Levolliset silmäni katselevat sinua kiinteästi. Näytän olevani vanha ja hidas ja koet ärsyttää minua tempuilla, jotta rohkeudesta tuntisit enemmän itseäsikin. Olen jo niin lähellä, että kuulet hengityksen röyhtäleen ja puriessasi hampaitasi suonesi pullistuu, imet poskiasi, irvettäsi kalpeaa. Tuo perin juurin kalmea on työ vain sulla, seistä varoen edessäni, katsot silmieni syteen ...

Ryntään yhtä kertaa kaiken nopeuteni tunnustaen ja huitaisen jalat altasi välittämättä rei’itetystä kankaasta. Niskaa nykien harteillani mylvin astuen täristen yllesi vapauttamaan pelkosi itkemään, säikky. Sarvia sohien pääsi päällä katselen sinua hervottomasti maahan vaipunutta käperöä lasta. Pellet pyörivät ympärilläni kohisevan kansan noustua tähyämään vihaisia voittoja, kuivuneeseen
hiekan lumoon herpoavaa mykkyrää, viipyvää alistuvaa
liikkumattomuutta,
tämän voittajan vuorotonta odotusta
sietää läheisyyttä,
tuijottamassa kasvojasi, korsikossa kissaa, joka oli rohkeampi sähisten minulle
käpälöiden sieluni juuria.

Saat minut tuntemaan viiltävää tuskaa, mutta minä ...
… odotan … että tulinen myrskyni hellittäisi ja verisinä kiljuvat silmäni toipuisivat.
Leppyisin niin vähästä.

Uskaltaisit avata silmäsi, laukaus räjähtää kiljuen ohimoissa.
Aika on yksin meidän veljeni, oppisimme katselemaan toisiamme lähempää.

Valo loihtii taivasta,
vimmattuna korvissani jyskii
kuoleman tahti

Pellet karskistuvat, kohmeloiset värikkäät ystäväsi