Rakkaudesta ja vaihdosta

Rakastavaiset tunnistaa kadulla siitä, että heille ei riitä, että on rakkautta, vaan että sitä on juuri heidän välillään. Rakkauden kadottamisen pelon kokiessaan pelkää, että juuri tämä toinen lakkaisi rakastamasta. Tällöin ei ole pelkästään äärimmäisen tärkeää, vaan samalla myös erityisen hedelmällistä kysyä, kuinka ymmärtää rakkauden ja vaihdon välisen jaon, tilan ja välitilan, jossa paljolti määräytyy se, minkälaisia muotoja rakkauden on mahdollista saada. Näistä muutamia mainitakseni rakkaus voi olla epätoivoista, keskentekoista rakkautta, mutta yhtälailla intohimoista, tyyntä, lähimmäisen rakkautta tai anteeksi antavaa rakkautta.

Vaihdon kysymys rakkaudessa tulee ilmi kysymyksenä “Olenko vain toinen vaihtoehto toiselle?". Opastaakseni hieman tällaisen kysymyksen parissa tapahtuvaa “rakkauden sitkostamista vaihtoon” muotoilen kysymyksen uudelleen. Kysyä voisi paremmin “Miten vaihdon ehtojen ja rakastamisen rajalinjat kulkevat?”.

Rakkautta löytää sieltä, missä vaihdon ehdot puhuttelevat eivätkä suoranaiset päämäärät vaihtoon. Silmäykset, äänensävyt, hymyt, ruumiin kielen kirjo eivät löydä toisiaan suoran vaan radikaalin vaihdon maailmasta, jossa kaikki nämä “löydökset” kiertävät mahdollisesti hyvinkin kaukaisten aikojen ja paikkojen takaa, vaikka ne useimmiten saavatkin ilmentymänsä hetkellisinä tapahtumina rakastavaisten väliltä. Kun rakkautta tapahtuu rakastavaisten väliltä, on rakkaus juuri näiden “laajempien kaarien taipaileita”, jotka ovat saapuneet kohtaamaan rakastavaiset.

Ajan kokemus on huomattavan jakava tekijä koskien rakkautta. Rakkauteen kiiruhtamisen väittäisin olevan lähempänä vaihdon ja rakkauden todistamisen maailmaa kuin aikaa viettävää rakkautta, jossa rakkautta pikemminkin koetaan. Mustasukkaiset luonteet saattavat vaatia todisteita rakkaudesta yhtä hyvin kuin rakkauden julkistuksia. Toisaalta intohimoinen rakkaus voi haastaa itsensä Ajan kaikista siihen kiinnitetyistä tehtävistä ja lupauksista välittämättä. Silti intohimoinenkin rakkaus voi päättyä takaisin vaihtoon, jos rakkaus pitäytyy liian paljon tässä aikaa koettelevassa muodossaan.

Viimeiseksi haluaisin huomauttaa rakastavaisille yhdestä seikasta. Vaikka yksi saisikin tuntemaan toisen vaihtoehdoksi kolmannelle, on paljon mieluisampaa erota tai ottaa etäisyyttä rakkauteen, jos sitä pitää ennemminkin vaihtoa synnyttävänä voimana kuin vaihdon tuloksena. Jo pelkästään tämän ymmärtäminen voi antaa voimaa yhtä hyvin rakastavaiseksi heittäytymiseen, jonkin rakkauden taakseen jättämiseen kuin uusille rakkauden koitoksille. Kuka tämän tuntee sydämessään, osaa rakastaa.